Johdattelemme teidät aiheeseen meidän jorinoilla. Tässä kohtaa pitää kuulemma tehdä heti selväksi, mitä tämä kirjoitus koskee. Mennään siis suoraan asiaan ja kerrotaan, että teimme tämmösen Metsänhoidon vuosikellon teitä kaikkia metsänomistajia varten. Metsänhoito velvoittaa nimittäin jokaista metsänomistajaa ja siksi on hyödyllistä tietää, mitä pitää tehdä milloinkin. Metsänhoidon vuosikello kertoo, miten metsää hoidetaan keväällä, kesällä ja syksyllä. Talvella voi tehdä myös asioita metsänsä eteen. Vuosikello kertoo senkin.
Metsää hoidetaan koko vuoden, mutta mitä tehdään ja missä kohtaa? Kukapa sen tietäisi, jos ei ammattilainen kerro. Metsänhoidon vuosikello kertoo, miten metsää hoidetaan ympäri vuoden. Ensin annetaan visuaalinen näyte asiasta.
Metsänhoidon vuosikello à la Metsäkuution ukot, olkaa hyvät! Visuaaliset oppijat ei muuta varmaan tarvitsekaan kuin tämän meidän mahtavan infografiikan. Mutta muille selitetään nyt kuitenkin, miten metsän 12 kuukautta kannattaa suunnitella ja toimittaa. Tässä Metsänhoidon vuosikellossa hommat on jaettu metsänomistajan ja ammattilaisten kesken.
Talvi on metsänhoidon rauhallisinta aikaa silloin, kun maassa on lumet. Silloin metsässä ei tehdä hommia. Niinpä luminen aika on parasta aikaa valmistella tulevia metsänhoidon toimenpiteitä. Metsänomistajalle tämä tarkoittaa metsäveroilmoituksen tekemistä. Muuten talvella kannattaa nauttia polttopuista takkatulen tai saunan merkeissä ja antaa ammattilaisten hoitaa muut järjestelyt.
Kaikki muut valmistelut voit jättää huoletta meidän käsiimme. Haemme puolestasi Kemera-tukea metsäsi hoitoon, että pääsemme keväällä aloittamaan työt hyvissä ajoin. Varmistamme myös, että kaikki tarvittavat valmistelut saadaan talven aikana pakettiin, jotta voimme aloittaa hommat heti keväällä.
Silloin kun lunta ei ole maassa, metsässä voidaan tehdä myös taimikonperkauksia ja hakkuiden ennakkoraivauksia. Taimikon perkauksia tehdään silloin, kun muut puut kilpailevat taimien kanssa ravinteista ja ovat niille uhaksi.
Metsän ennakkoraivaus tehdään hyvissä ajoin ennen koneellista puunkorjuuta ja syksy sopii siihen ajankohdaksi erinomaisesti. Raivauksessa poistetaan hakkuuta vaikeuttavat puut, joilla ei ole taloudellista merkitystä. Kun metsä on raivattu, metsäkoneenkuljettaja pääsee tekemään korjuun hyvällä näkyvyydellä myöhemmin.
Talven jälkeen on aika laittaa taas taimikot kuntoon. Heti lumien sulettua voidaan katsoa, miten metsän taimikot selvisivät talvesta. Mahdolliset tuhot tarkistetaan ja korjataan tässä vaiheessa, jotta taimikot pääsevät kukoistavaan kasvuun seuraavan kasvukauden ajaksi. Kasvukausi kestää karkeasti alkukeväästä loppusyksyyn.
Keväällä tehdään myös istutuksia erityisesti routiviin maihin ja savimaihin. Ajankohta on hyvä siksi, että juuret ehtivät kasvaa tarpeeksi syvälle. Kevätkylvön voi aloittaa toukokuussa koivulle, kuuselle ja männylle. Juhannuksen jälkeen lämpötila nousee sen verran korkeaksi, että siementen itävyys kärsii pahasti. Siksi kylvö tulee tehdä hyvissä ajoin kevään puolella. Jos istutus tehdään pehmeämpään maaperään, myöhäisempi syyskylvö on aivan yhtä hyvä vaihtoehto istutuksen ajankohdaksi.
Sieltä juhannuksen tienoilta ihan syksyn alkuun asti on kaikista paras aika tehdä varhaisperkaus. Kesällä tehtävä varhaisperkaus vähentää myöhemmin muiden raivausten tarvetta, mikä säästää aikaa ja rahaa.
Varhaisperkauksessa poistetaan ylimääräinen lehtipuusto taimikoiden tieltä, jotta taimi pääsee kasvamaan esteettä. Jos taimien ympärillä kasvaa muita puulajeja, ne jätetään ympärille kasvamaan. Erilaiset lajit tukevat nimittäin metsien monimuotoisuutta, mikä sekin on tärkeää. Perkaus tehdään miestyönä.
Syksy on taimikoiden aikaa. Niistä on syytä pitää huolta, sillä hyvin hoidettuna metsän kasvu ja tuottavuus paranevat. Homma on syytä tehdä ajoissa, sillä myöhemmin taimikoiden hoito on työläämpää ja siten kalliimpaa. Taimikoiden oikea-aikainen hoitaminen jaotellaan alkusyksyyn ja loppusyksyyn.
Alkusyksy on otollinen aika tehdä ruohous/heinäys, sillä silloin metsän maaperä täyttyy kellastuneesta heinästä, jolloin vihreät havupuiden taimet löytyvät niiden seasta ongelmitta. Ruohous tarkoittaa sitä, että taimien ympäriltä hoidetaan heinät pois, jotta taimikko pääsee kasvamaan esteettä. Tämä kuuluu niihin hommiin, mitä metsänomistaja voi hyvin tehdä myös itte. Työn voi jättää myös ammattilaisten käsiin, jotka ovat mielellään apuna.
Loppusyksystä tarkistetaan taimikot. Kun loppukesästä tai alkusyksystä on tehty ruohous ja taimikot ovat saaneet kasvaa rauhassa kasvukautena, niiden kunto tarkistetaan vielä ennen talvea. Liika kasvillisuus taimien ympärillä ja päällä voi nimittäin taittaa taimikot vinoon ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa sen, että taimikko kuolee lumen alla. Tarkistuksen yhteydessä nähdään myös, miten metsänhoitoa jatketaan talven jälkeen.
Taimikoiden tarkastamisen yhteydessä näemme, missä kunnossa metsä on ja millaisia toimenpiteitä se vaatii. Tästä teemme suunnitelman, miten hoidamme metsää seuraavien kuukausien aikana: mitä on tarpeen tehdä ja milloin.
Syksyllä tehdään myös syyskylvöjä ja ennakkoraivauksia. Kun talvella suunnitellaan metsänhoitoa, osa kylvöistä voidaan ajoittaa keväälle ja osa syksylle. Syyskylvö on oiva vaihtoehto pehmeälle maaperälle, sillä syksyllä maa on lämpimämpää kuin keväällä. Pehmeään ja lämpimään maaperään juuret ehtivät kasvaa tarpeeksi ennen talvea. Metsän ennakkoraivaus tehdään hyvissä ajoin ennen koneellista puunkorjuuta ja syksy sopii siihen ajankohdaksi hyvin. Raivauksia voidaan tehdä niin pitkään, kun lunta ei ole maassa.
Metsänhoidossa tarkka ajankohta on tärkeää, niin kuin Metsänhoidon vuosikello asian osoitti. Tarkkaa ajankohtaa tärkeämpää on se, että homma hoidetaan ennen kuin on liian myöhäistä. Kaikista tärkeintä on se, että homma hoidetaan, vaikka olisi liian myöhäistä.
Niin, että mitä jos on myöhässä ja vuosi viiletti ohitse? Hoidetaan homma kummiskin. Pirauta meille, niin tullaan katsomaan, miltä sinun metsäsi taimikot näyttävät ja mitä niille tulee tehdä.